maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulu tulee mökille

Olimme muutaman päivän mökillä joulun valmistelujen tunnelmissa. Mökkitiellä oli sen verran lunta, että viestittelin illalla auramiehelle tien auraamisesta. Hän sitten tulikin seuraavana päivänä heti aamutuimaan ja aurasi tien ajokuntoon. Päivän päälle kolasimme piha-alueella olleet lumipalteet. Onneksi teimme kolaamisen samalle päivälle sillä seuraavana päivänä oli suoja ja lumi oli märkää ja raskasta. Sään muutoksen huomasi jo edellisenä iltana, taivas oli väriloistossaan todella hieno.

Seuraavana päivänä kävimme kävelemässä, tie oli liukas ja vanhoja "suden" jälkiä oli tien poikki, mutta itse elukkaa emme nähneet. Hyvä niin, sillä olimme sen verran kaukana mökistä, että mitä sitten, jos hukka olisi vastaantullut. Muistelimme kesän aikana naapurin näkemää karhua. Karhu oli kahden poikasen kanssa ollut pihatien päässä ja perhe oli todella säikähtänyt. Ja kukapa ei olisi. Mökkialue on sen verran rauhallinen, että kyllä sinne metsäneläimet osaavat tulla. Lisää todisteita karhusta saimme marjastuksen aikaan, mättäitä oli penkastettu ja painaumia oli siellä sun täällä. Pidimme ensin jälkiä hirvien tekeminä, mutta ei ne tuollaisi jälkiä jätä. Ja olihan toinen naapuri nähnyt ilveksenkin joitain vuosia sitten. Oli yrittänyt juosten tavoittaa, mutta vikkelä oli otus ollut ja kadonnut metsän suojaan. Saahan sitä yrittää juosta sen perään.

Nuori mies on ollut auttavainen, ja niinpä päätimme ostaa hänelle klapisirkkelin. Ensi toivomus hänellä oli, että ostaisin siskonsa kanssa lehtipuhaltimen, mutta sen hankinta siirtyi myöhäisempään ajankohtaan. Pidin sirkkeliä tärkeämpänä, vähän on pöllien katkomisapua. Niitä pöllejä kyllä onkin. Vuosi pari sitten myrsky kaatoi kuusiaidasta puita ulkorakennuksen päälle. Poika joutui pyytämään paikallista puunkaatofirmaa kaatamaan kaatumassa olevat puut ja samalla firma kaatoi loputkin puut kuusiaidasta. Polttopuuta omasta pihasta, niitä on sitten hyvä klapisirkkelillä pätkiä.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Auringonlasku

Illan rauhaa järvellä, aurinko piiloutuu horisontin taa. Huomenna on uusi päivä.

perjantai 2. syyskuuta 2016

Mökin aikaa

Olimme mökillä juuri noiden kovien myrskytuulien aikaan. Puut taipuivat, ja seurasimme silmäkovana miten joillekin suurille männyille käy. Pysyykö pystyssä vai....? Myrsky tuiversi rajuna muutaman tunnin. Puita ei kaatunut, mutta sähköt katkesivat kohta tuulen voimistuessa.

Mitäs nyt? Tutkin nuoren miehen kanssa kaasugrilliä. Ei hätää grilli oli kunnossa, kaasua oli, grilliosa ja keittolevy syttyivät hyvin. Jätimme grillin käyttövalmiiksi, irrotimme kuitenkin kaasuletkun. Tuvan lämmityksestä ei tule ongelmaa, takka antaa kyllä tarvittavan lämmön, laskeskelimme. Vettä saa lähteestä. Joten kaikkeen oltiin varauduttu. Kynttilöitä oli iso kasa, valoa saataisiin illan pimeyteen.

Tämän kaiken varustetarkastelun tehtyämme, sähköt syttyivät. Sähköjen syttymistä ja sammumista oli sitten koko illan, mutta ei se haitannut. Myrsky raivosi muutaman tunnin ja sitten alkoi satamaan. Mitään vahinkoa myrskystä ei kuitenkaan tapahtunut .... hyvä näin.

Kävin nuoren miehen kanssa kylällä lauantaina. Olimme syventyneet keskusteluun, kun yht'äkkiä huomasin tien yli kaatuneen puun. Aina voi kirkaista, että 'poro' 'hirvi' 'varo', mutta kirkaista 'puu', siinäpä olikin uusi varomisen aihe! Äkkijarrutuksella nuori mies selvitti tilanteen. Kylällä katkesi sähköt juuri kun olin kaupassa. Parikymmentä minuuttia kassat toimivat katkon alettua, joten nopeaan kassalle. Kassalla oli hauskaa, totesimme vain, että tulipa ostettua vain tarpeellinen.

Lauantai-iltana oli myrsky laantunut. Mökeillä pitivät mökkikauden päättäjäisiä ja raketteja ampuivat. Pojat olivat varautuneet myös raketein ja saunan jälkeen kävivät ampumassa muutaman raketin.

Mökille oli ilmaantunut ötökkähotelli. Nuori mies oli sen tehnyt ja siinä se kökötti vessan seinällä. Asukkaita ei hotellissa ollut. Hauska rakennelma.

lauantai 6. helmikuuta 2016

Talvellakin tarkenee

Elenialta tuli viesti, että mökkialueella oli ollut sähkökatko. Vedenpuhdistaja pysähtyy sähkökatkojen aikana. Jos katko kestää kauan, puhdistaja ei käynnisty omia aikojaan vaan se pitää käynnistää uudelleen. Hyvät käynnistysohjeet uudessa digiajastimessa on. Muistan kun ensimmäisen kerran jouduin ajastimen sähkökatkon jälkeen käynnistämään, olihan se jännä paikka. Olin soittanut Hanakoille, josta sanottiin, että lueppa ohjeet tarkasti, ja jos käynnistäminen ei onnistu niin soita uudelleen. Ei muuta kuin rohkeasti toimeen, ja onnistuihan se käynnistäminen. Sen jälkeen olen joutunut käynnistämään vedenpuhdistajan muutaman kerran. Joten tuttua hommaa oli tiedossa.

Sähköt olivat olleet poikki jonkin aikaa ja tupa oli todella vilpoinen. Peruslämpö siellä on, mutta ei ollut riittänyt kun pakkaset sattuivat juuri tuohon aikaan. Tuli takkaan ja patterit päälle. Olin aikaisemmin ostanut kolme irtopatteria, ja ne olivat hyvä varalämmönlähde. Nopeaan tupa lämpeni.

Porukka oli suunnitellut menevänsä pilkille, olivat ostaneet moottorikäyttöisen reikäkairan. Sitä sitten kolmestaan pitivät pystyssä, oli kuulemma melko painava kapine. Kala ei napannut ja tulivat puolijäässä tupaan. Itse en pilkille lähtenyt, vaikka kyllä pidän pilkkimisestä.

Pojat suunnittelivat käyvänsä uimassa, kun ovat ensin lämmittäneet tynnyrisaunan. Avantokin oli tehtävä ja voimalla saivat nostettua jäälohkareet avannon reunalle, jään vahvuus oli n. 54 cm. Uimassa kävivät, vaikka ilma oli isoilla pakkaslukemilla. Toinen oli ollut passissa avannon vieressä kun toinen oli uinut.

Järven vesi on jonkin verran koholla. Laiturin ja jään väliin on jäänyt sopivasti ilmatilaa.