sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Sisätiloissa

Kesän 2006 aikana työt rakennuksen sisällä olivat myös edenneet. Vesiputki oli liitetty painesäiliöön, takka oli asetettu paikalleen, villauksia oli tehty ja lämpöä antoi lattialämmitys takan lisäksi. Suunnitelmissa oli, että sisätöitä tehtäisiin pitkin talvea. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat kun 14 vuotta perheessä ollut australianterrieri kuoli. Lemmikkimme lähtö vei rakennusintoa joksikin aikaa.

Huhti-toukokuu 2007 vaihteessa mies jatkoi sisävillauksia. Erkkerin katon villaus oli ongelmallisinta, mutta lopulta keksittiin käyttää ohutta narua pitämään villaukset paikallaan.

Katto- ja seinäpaneelit on kannettu sisälle. Ensin suunnittelimme paneelien suojaksi värillistä lakkaa, mutta päädyimme kuitenkin kirkkaaseen. Käsittely tehdään ennen paikalleenlaittamista.

Paneelien lakkausta.
Erkkerin katto on paneloitu ja työt jatkuvat parvella.
Parven lattia.
Parvi paneloitu.
Alakerran lattioiden päällystemateriaaliksi tulee 8 mm laminaatti. Nekin ovat valmiina samoin kuin keittiökalusteet. Keittiökalusteiden demostroinnin yhteydessä jääkaapille haettiin uutta paikkaa. Sehän sopii, keittiön valaistussuunnitelmiin on jo tehty muutoksia :)

Järvi

Ala-Viivajärvi on kohtalaisen suuri, pituutta 4 km, leveyttä 2 km. Syvyyttäkin on senverran, että on syytä pukea pelastusliivit päälle kun lähtee veneilemään. Puhdasvetinen. Nykyisin pakolliset imeytyskaivot mökkitonteilla säästävät monen järven vedet. Mökkiläiset ovat etupäässä Länsi-Suomesta.

Kuva järvelle.
Kuva järveltä mökkirantaan.

lauantai 29. marraskuuta 2008

Runko

Rakentaminen alkoi rakennuksen mallin suunnittelemisella, lupien hakemisella ym. asiaankuuluvilla toimilla. Mökki tuli talviasuttavaksi, ja siinä on määrättyjä rakennusvaatimuksia. Otetaanko valmis vai rakennetaanko itse? Valinnassa ei kauaa aikaa kulutettu, sillä isäntä oli innokas rakennushommiin. Itse sanoin istuvani kannon päällä ja katson kun työ edistyy. Tutut kyllä epäilivät etten malta kauaa istua.

Kaivuun alettua keväällä 2005, ajoi hiekka-auto samaan aikaan mökin pohjahiekat ja valuformut olivat paikoillaan juhannuksena.

Kivijalka valettu.

Hiekkaa ja styroxia.

Pohjavalu tehty ja pattaita pystyssä.
Rakennus nousi hyvällä vauhdilla ja oli vuorossa kurkihirren asettaminen. Se olikin oikea taitolaji, koska hirsi oli täysmittainen. Muutama tuttava tuli avuksi, ja nousihan se.

Paikallaan on.
Tähtäimessä oli, että rakennus saa ulkolaudoituksen ennen lumien tuloa. Lokakuussa puuttui enään ovet ja ikkunat, joiden paikalleen laittaminen siirtyi huhtikuulle 2006.


Huhtikuinen päivä.

Kesän 2006 aikana oli sitten meneillään pihatyöt, klapien tekemiset sekä rannan ruoppaus. Loppukesästä saimme rakennuksen ulkopuoliset listoitukset tehtyä ja räystäsalustat laudoitettua.

Tästä se etenee.
Ilmanvaihtoimurit asennettiin kesällä 2007. Imureita on kolme, sauna, parvi ja liesi, jokainen toimii omalla moottorilla.

Imurille reikää kattoon.

torstai 27. marraskuuta 2008

Ranta

Syksyllä kaivuri kävi vielä siistimässä rantaa isommista kivistä, jotka haittasivat veneen rantautumista. Ja sitämyöten tontti alkoi olla suurinpiirtein kunnossa. Niinhän me luulimme!

Rantatie
Vahinko sattui kun kaivuri oli ruoppaamassa rantaa. Yrittäessään siirtää isoa kiveä kaivurin hydrauliletku katkesi ja rannalle lensi öljyä. Kannonkosken palomiehet kävivät sitten 'siistimässä' rannan, nakkelivat turvetta rantaan ja kiville, joissa oli hydrauliöljyä. Heidän mielestään öljy haihtuu itsestään. Mutta niinpä ei käynytkään, seuraavana kesänä ilmestyi öljylauttoja veteen. Turve oli imenyt öljyn itseensä ja tarttunut rantaruovikkoon, josta se purskahteli pintaan kun rannalla käveli.

Öljy kelluu vedessä
Uimapaikka oli mennyttä. Otimme yhteyttä kunnan ympäristöhuoltoon ja sieltä määrättiin kaivuri ruoppaamaan ranta uudelleen. Aikaa kului, ja ranta oli edelleen ruoppaamatta ja lisäksi oli kesäloma-aika. Rantaa ei pystynyt käyttämään, mutta kasvustoa saattoi ihailla.

Kukat hävisivät
Lopulta kesälomakausi päättyi. Otimme uudelleen yhteyttä kunnan ympäristöhuoltoon. Johan rupesi tapahtumaan. Palopäällikön käskystä ranta piti ruopata heti ja uusi puhdas hiekka on toimitettava tilalle, vahingontekijän toimesta, ja niin kaivuri oli kohta ruoppaamassa rantaa uudelleen. Öljyhiekkaa kuljetettiin peräkärrykaupalla muualle ja uusi puhdas hiekka tuotiin tilalle.

Uusi uljas ranta
Ensimmäisen kesän kokemuksena oli myös metsästyskausi. Sorsanmetsästäjät olivat tottuneet ampumaan rannan suuntaan ja samoin hirvimiehet kävivät metsällä tonteilla, puunlatvat vain napsuivat poikki. Nyt nämä tontit oli myyty ja metsästysapajat olivat mennyttä.

Porakaivo ja vesi

Alunalkaen suunnitelmissa oli, että tontille tulee kaivo, onko se rengas- vai porakaivo sitä ei vielä oltu päätetty. Kaivinkoneen tehdessä tontin raivausta selvisi, ei rengaskaivoa. Liian paljon isoja kiviä. Siispä porakaivo. Pyysimme muutamalta porakaivofirmalta tarjousta, joista sitten valitsimme Jämsässä toimivan yrityksen. Työ oli "veden tulo varmaa" periaatteella. Tarkoittaa, että vedentulo varmistetaan ja kaivoon jätetään firman pumppu muutamaksi päiväksi.

Heinäkuun lopulla 2006 saimme sitten porakaivon tekijän paikalle. Porausfirman autot saapuivat sovittuna päivänä. Poraaminen ja putkien asettelu tapahtui sujuvasti. Peruskallio tuli vastaan n. 20 metrissä, syvyyttä kaivolla on 62 metriä. Työhön meni 4,5 tuntia, pumppu oli asennettu kaivoon ja vettä oli juoksutettu. Nopeaa oli toiminta.

Porauskalustoa.
Oma pumppu asennettiin kaivoon. Vesiputket ja sähköliitännät oli tehty ammattimiesten avustuksella. Putket voitiin kytkeä vesijohtoon.

Kaivo valmis liitettäväksi vesijohtoon.
Kun tuvan painesäiliöön saatiin vesi tuli ajankohtaiseksi ottaa vesianalyysi. Syksyllä terveystarkastaja kävi ottamassa vesinäytteen. Tulosten tultua kaikki muut arvot olivat ok, mutta vedessä oli liian paljon mangaania. Vettä ei saanut käyttää talousvetenä. Siinä sitä sitten pähkäiltiin ja mietittiin terveystarkastajan kanssa, mitäs nyt. Sovittiin veden juoksuttamisesta ja uuden vesinäytteen ottamisesta keväällä.

Vedensuodatin
Keväällä v. 2007 vesitulos oli mangaanin osalta sama, liian korkea. Löysin netistä vedensuodattimia valmistavan WatMan -sivut. Sinne sai lähettää vesianalyysin ja paluupostissa tuli tarjous sopivasta vedensuodattimesta.

Koko kesä juoksutettiin vettä, terveystarkastajan kehotuksesta, mutta muutoksia ei vedessä tapahtunut. Syksyllä sitten ostimme vedensuodattimen, joka asennettiin paikoilleen kun sisätyöt sen sallivat. Samantien pyysin sitten terveystarkastajaa ottamaan uuden vesinäytteen.

Syksyllä v. 2008 otetun uuden vesinäytteen mukaan vettä saa käyttää talousvetenä ts. on juomakelpoista.

Vaunu tuodaan tontille

Nyt saatoimme tuoda asuntovaunun ja tynnyrisaunan tontille. Vanhasta kokemuksesta tiesimme, että yöpyminen ja mahdollisuus peseytymiseen, on hyvä olla järjestettynä, muuten rakentamisesta ei tule mitään ja työt eivät etene.

Vaunu ja tynnyrisauna tontilla.

Kesän aikana maalasin tynnyrisaunan saman väriseksi kuin muutkin rakennukset tulevat olemaan. Pressu asetettiin vaunun ja saunan välille, oli vähän suojaa sateelta.

Katoksen alla

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

VIERASKIRJA

Tontin raivaus

Toukokuun lopussa v. 2005 alkoi sitten kaivuutyöt tontilla. Kaivinkoneurakoitsija oli paikallinen, joten työt etenivät jouhevasti. Yhteistyössä hiekan tuojan ja kaivuun kanssa työ eteni niin, että saimme tien ja pihatasaukset pettämättömään kuntoon.

Keltainen merkkikeppi!
Tien pohjatöitä tehtäessä joutui hiekka-auto ajamaan tontin tietä täydessä lastissa. Lopulta tie petti ja auto upposi aksiloita myöten. Kaivinkone tuli apuun ja veti auton pois. Tietä yritettiin pohjustaa, mutta se ei vain kestänyt. Lopuksi ei auttanut muu kuin katkaista Bonvestan tie, että yläpuolinen vesi saatiin juoksemaan rinteeseen. Johan rupesi mökkitiekin kestämään.

Vesi makaa tienpohjalla.

tiistai 25. marraskuuta 2008

Vaunun vienti Piispalaan

Tontille on matkaa toistasataa kilometriä. Oli itsestään selvää, että asuntovaunu viedään tontille kun rakentaminen alkaa. Tontin raivauksen ja pohjatöiden ajaksi vaunu vietiin Piispalan leirintäalueelle. Vaunussa kävimme yöpymässä ja näin säästimme polttoainekuluja, kun ei tarvinnut joka ilta ajaa Ilmajoelle.

Vaunu on paikallaan.

Tontti

Ensimmäinen käynti Bonvestan tontille tehtiin syksyllä 2004. Tie oli kuoppainen ja ranta oli yhtä ryteikköä. Silti paikka oli erikoinen ja otimme yhteyttä Bonvestan myyntiedustajaan. Yhtenä vaatimuksena oli, että tontilla on sähkö. Sähkön saannin varmistuttua oli ajatus tontin ostamisesta varma. Kohta olimme kivikkoisen rantatontin omistajia ja tiedossa oli valtavasti työtä.

Olimme keskustelleet myyntiedustajan kanssa mökille tulevasta sähköstä. Hän kertoi lähettävänsä luonnoksen kauppakirjasta. Kauppakirjassa ei kuitenkaan ollut mainintaa sähköliittymästä ja tarkempi selvitys paljasti, että sähkösopimusta ei ko. tonteille ollut. Asia kuitenkin järjestyi ja sähkösopimus saatiin ennen kaupantekoa.

Rakennuslupien haku ja rakennustarkastajan käynti tontilla. Hän antoi rakentamiseen neuvoja ja ohjeistuksia ja katsoi, että rakennusten sijoitukset tulevat määräysten mukaisesti. Rakennuksesta tuli talvikäyttöön sopiva ja sekin tuli ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon.

Puita kumossa.

Tervetuloa!

Sivut kertovat eräästä mielenkiintoisesta elämänvaiheesta. Se on kuvaus kesämökkitontin raivauksesta, mökin rakentamisesta ja sattumuksista töiden edistyessä. Sijansa ovat saaneet muutkin asiat, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän rakennusprojektiin. Kuvia on otettu pitkin matkaa kuvaamaan työtä joka jatkuu....

Sininen tie vie Kannonkoskelle.