Kuukkeli 12.-23.8.2011

12.8.2011
Utsjoen leirialue on aivan mukava, täyden palvelun alue ja siellä olisi viihtynyt useammankin päivän. Seuraavana päivänä otimme kuitenkin uuden suunnan ja matka jatkui kohti Mantojärven kirkkotupia. Viivyimme museoalueella muutaman tunnin kun kiertelimme ja tutkimme paikan historiaa. Mielenkiintoista.

Jatkoimme kohti Nuorgamia, joka ohitettiin ja kohta olimme Polmakissa ja Tanan kunnassa.


Skippagurrassa käännyttiin Bugoynesin suuntaan, sinne oltiin menossa. Ajettiin ja etsittiin sopivaa rantaa, josta vois koittaa merikalastusta. Tie seurasi Varangin vuonon rantaviivaa


Vuonon vastarannalla näkyy usvainen Vesisaari.

Pari kertaa auto parkkeerattiin aivan kalastuksen merkeissä, mutta ei antanut ahti saalista, ja matka jatkui. Lopulta näimme sopivan levikkeen pysäyttää auto ja jäädä yöksi .... onhan siinä kalastuspaikkakin.


Auto saatiin paikoilleen ja sitten lähdettiin ongelle. Onnellisesti päästiin rantaan, mutta se poistulo. Kävimmepä istumassa jäämeressä ja oltiin läpimärkiä, kumpikin. Hitsi se rakkolevä oli liukas. Kivenlohkareet toppasivat liukumisen ja päädyimme istumaan kainaloita myöten veteen. Onneksi olimme varanneet ylimääräistä vaatetta mukaan ja saimme kuivaa päälle.

Viime kesä oli ns. neljäs vuosi ja sopulien vaellusvuosi. Niitä oli jokapaikassa, äkäisiä ja riitaisia pikkuvintiöitä tuli vastaan kun nousimme vuonolta autolle. Ja ei sitten millään väistäneet. Nauratti kun yritin saada sopulista lähikuvaa ja harhauttaa, mutta ei poikennut polulta otus.

Yö meni rauhallisesti ja aamulla kiertelin hieman kallioilla. Upeat maisemat.


13.8.2011
Aurinkoa viimeinkin, sadetta ja tihkua on tullut aivan riittämiin. Näissä maisemissa huomaa asuntoauton korkeuden. Tuuli antaa vastusta ja heilauttaa autoa sopivissa paikoissa. Eihän tämä asuntoauto kovin korkea ole, mutta mutkissa ja jyrkissä mäissä panee seuraamaan auton heilahduksia.

Bugoynes, pieni kaupunki Jäämeren rannalla.

Nopeasti oli kaupunkireissu tehty. Muutaman kerran tuli tiehidasteet ja tien kuoppaisuus yllättäen eteen. Ja siinähän auto pomppas.... mitä iskarit tykkää. Digikamerani meni jumiin, ei voi ottaa kuvia, harmi.

Matka jatkui, ja suuntana Näätämö. Norjan kruunuja oli jäänyt käyttämättä. Näätämössä saimme niitä käytettyä, kun liikkeet hyväksyivät kruunut maksuvälineeksi. Kävimme myös hakemassa kalastusluvat. Nyt alkaa kalastus.

Olimme saaneet tietoa, että Näätämön ja Inarin välinen tie olisi korjausten alla. Ja tottahan se olikin, lyhyitä pätkiä soratietä ja päällystettyä tietä, mutta kaikki meni hyvin. Pydähdyimme muutamalle pienelle järvelle pikavisiitille, jatkoimme matkaa Jääjärvelle. Emme kuitenkaan jääneet vaan lopuksi päädyimme yöksi Kirakkajärven rannalle.

14.8.2011 Kirakkajärvi
Lämpöä varjossa +25, auringossa +30. Porot parveilevat lähettyvillä. Tottahan piti kalaonnea käydä kokeilemassa, mutta ei tullut pannuun pantavaa. Kirkasvetinen järvi. Päivän päälle ajettiin Jänisjärvelle. Anna Ahti antimia, vaan eipä kalat olleet syöntipäällä. Menimme tutustumaan veneilijään, jolla oli venelastaus meneillään. Saimme häneltä hyviä neuvoja seuraavaan kalapaikkaan, Siuttajoelle. 'Siinä vieressä on poroerotuspaikka', oli lisäneuvo. Ajoimme kohti neuvottua paikkaa, ajoimme ja ajoimme ja olimme lopuksi epätoivon partaalla kun kohdetta ei tullut vastaan. Lopuksi poroerotuspaikka löytyi ... ei järveä, ei jokea. Koetimme kuuntelemalla paikantaa kosken ääntä, mutta vastassa oli tuulen hiljainen humina puissa. Väärä paikka, huomenna palaamme ihmistenilmoille.

15.8.2011 Siuttajoki
Lämmin päivä, lämpötilat samat kuin eilen. Poroerotuspaikalle oli yksi perhe tullut laittamaan mökkiään talvea varten. Vaihdettiin muutama sana ja saimme seikkaperäiset ohjeet joelle ja löytyihän se joki viimein. Kalasaaliskin oli aivan mukava.

Kello oli kohta 22.00 kun viimein palailimme autolle. Lähdimme vielä yötämyöten ajamaan pois joelta ja matka jatkui.

16.8.2011 Tuntematon järvi Väylätien varrella
Lämmin päivä, aurinko paistaa. Illalla paistoin saadut kalat ja pidettiin iltanuotiota. Kaamaseen 30 km. Yritetään saada sieltä nestekaasua. Muutamana yönä on pidetty auton lattialla pientä kaasupulloa päällä. Se on toiminut lämmönantajana ja keittopaikkana. Ei mitenkään turvallisia öitä, huh huh. Noita täydennyksiä pitää saada muitakin. Kamera täytyy ladata, tietokoneen akku on tyhjä. Inarissa tuli pelastus vastaan. Ostoksia, kaasua, vettä ym. Siida-liikkeestä ostin lappiaiheisia kirjoja. Sitten suunta takaisin Muotkanruotkuun.

Yö tunturissa
Illalla kuutta käydessä lähdimme Peltojoelle kalaan. Kävelimme joen rantaa ja heitimme uistinta jokaiseen mahdolliseen kalapaikkaan. Muutaman kerran nappasi, mutta rannalle asti kaloja ei saatu. Sopulit tulivat vastarannalta uiden, kova oli rähinä ja räksytys kun lajitoveri tuli samalle polulle. Matka joutui huomaamatta ja olimme taivaltaneet n. seitsemän kilometriä.
Ilta rupesi hämärtymään ja rupesimme suuntaamaan askelia takaisin päin. Pimeä kuitenkin tuli ja polkua ei enään erottanut. Pysähdyimme ja sytytimme nuotion. Olimme varanneet evästä mukaan, sillä olimmehan alunalkaen suunnitelleet, että olemme tunturissa yötä.

Pikkuhiljaa pimeys rupesi väistymään ja saatoimme jatkaa matkaa. Olimme huomaamatta nousseet menopolkumme yläpuolelle ja tottakai siitä seurasi, että olimme eksyksissä. Harpoimme eteenpäin. Aurinko oli noussut kun viimein tulimme auton luokse.