lauantai 5. helmikuuta 2011

Ulkoilupäivä

5.2.11
Tänään pidettiin ulkoilupäivä ja se piti sisällään puunkaatotalkoot. Siinäpä sitä olikin ohjelmaa. Lunta on metsässä saati noiden aurauksien reunoilla. Oli oikeastaan hauskaa kahlata lumessa, en enään muistanutkaan sitä, nyt sitä kahlaamista on saanut tarpeeksi ainakin muutamaksi vuodeksi.

Syy, miksi tähän aikaan vuodesta pidettiin nuo puutalkoot, oli vähän pakkotilanne. Sähkölinjojen vieressä oli mänty ruvennut kallistumaan linjoille se oli kaadettava, samoin talon päädyssä oli mänty uhkaavasti kasvanut vinoon, nyt se kaadettiin. Muutama koivu ja mänty rannan ja mökin väliseltä alueelta. Nuo viimemainitut tulivat siinä sivussa kun kerran töihin alettiin niinpä kaadetaan nekin samantien, eipähän kaadu kevätmyrskyjen aikaan.

Toisin paikoin puu piti saada kaatumaan määrättyyn suuntaan, virhesuuntaa ei saanut tulla, haettiin vinssi ja poika väänsi sitä ja minä kiskoin köyttä jossain raossa. Hyvin kaikki meni, punaiset posket tuli, vaatteet ja kengät kastuivat, voimat hupenivat kun kannettiin pätkityt pöllit pinoon ja naurua ruokapöydässä kun muisteltiin mitä kaikkea päivän aikana tapahtui.

4 kommenttia:

Piri kirjoitti...

Kovaa se on metsätyömiehen ja -naisen elämä...ainakin hankien aikaan. Mutta jo linjoille meinaa puut kaatua, niin silloin on toimittava heti. Kunhan halot saa pölleiksi asti ja kuivumaan, niin hyvä niitä on sitten saunan uuniin laittaa. Hyvää lepo(?)päivää!

Marjatta kirjoitti...

Kyllä puun kaato on raakaa työtä,tiedän omasta kokemuksesta.Lopuksi oli saunan paikka ja lepoa.Hyvää viikonloppua sekä rakentamisen iloa.Lähden laittamaan tyttärenpojat matkaan.

Rahkasammal kirjoitti...

Kyllä tuo puusavotta tarpeen oli ja koko päivä siellä lumen keskellä pyörittiin. Tänään en tehnyt mitään (rakennus). Huomenna sitten taas

aikatherine kirjoitti...

viisaati toimittu.. näin vältytään omalta osalta vahingoilta. rankkaa hommaahan se on ja vaatii vähän osaamistakin mun edesmennyt mies oli taitava metsämies.