että kohtasin ihmisen,
joka piti samoista asioista kuin minäkin:
pääskysistä, lepakoista ja autioista taloista,
huonosta tiestä ja pitkästä heinästä,
metsälammesta, usvasta ja yksinäisyydestä.
Ja kuinka ollakaan,
me olimme johdonmukaisia:
emme voineet sietää toisiamme.
Nukkumaan käydessä ajattelen.
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.
Poiminta on Eeva Kilven runokokoelmasta
4 kommenttia:
Jokohan olet iltateesi nauttinut? Urheasti talvea kohti.
Kyllä olen nauttinut iltateen, eilenillalla ensimmäisen kerran. Nyt saa talvi tulla :)
Olipa puhutteleva "tuo jäähyväiset". Piti käydä lukemassa moneen kertaan ennenkui omaksuin ja kommentoin.Näin nuo ajatukset kulkee ja iltateekin maistuu hyvältä tämän jälkeen.
Näin se on ja iltatee maistuu :)
Lähetä kommentti