perjantai 21. helmikuuta 2020

Kevättä se tietää

Kohta ollaan helmikuun viimeisellä viikolla ja sen jälkeen sanonnan mukaan 'maaliskuu maata näyttää'. On vain ihmeellistä, että koko talvi on tälläkin alueella ollut melkein lumeton. Nyt on kuitenkin saatu haistaa tulevaa kevättä ja nauttia aurinkoisista päivistä.

Miksi me muuten seuraamme auringon ensisäteitä huoneissa? Sitten kiirehdimme korjaamaan/pyyhkimään näkyvät pärskeet ja roiskeet säteiden ne paljastettua? Niinhän minäkin tein. Eräänä aamuna vedin rullaverhoa ylös, aurinko paistoi suoraan ikkunaan. Mitä siinä lasissa on? Pyyhkäisen sormella ja totean, että ikkunat vaativat pesua. Ei tottavie innostanut ajatus ikkunakiipeilystä. Muutaman aurinkoisen päivän pähkäilin pesua ja sitten keksin, käynpä ostamassa varrellisen ikkunanpesimen, käyttävät autoissa, ja niissä on pesusieni ja pyyhinlasta samassa laitteessa.

Laite tuli ostettua ja samantien pesin viisi isoa ikkunaa. Varovainen sai olla, ettei roiski vettä ympäriinsä, mutta muuten samoilla pesuilla sai hinkattua vedet ikkunasta, ja eipä tarvinnut kiipeillä emännänjatkolla. Johan sitä kiipeilyä ja venyttelyä on vuosien varrella tehnytkin.
Samalla ostosreissulla ostin keltaisia tulppaaneita 10 kappaleen nipun. Valaisevat huoneen noiden pestyjen ikkunoiden kera.