keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Tätä tällä hetkellä!
Hyviä uutisia ruusujen kera, Rahkasammal on nyt minun!
Ei muuta kuin ostamaan kompressoria, aggregaattia en osta, peräkärryn hankinnan jätän myös .... eiköhän ne puuttuvat rakennustarvikkeet saada tontille jollain konstilla. Vielä on tutkittava, mitä muita työkaluja on lähtenyt kävelemään. Samoin lukot menee uusiksi, koska todennäköisyys, että avaimia on jaettu ympäriämpäri, on mitä ilmeisin. Tätä tällä hetkellä! :)
lauantai 26. kesäkuuta 2010
Et sinä minua unohtanut !!!!!
Lähdin juhannuspäivänä ajelemaan mökille. Ilma oli sopivan pilvinen, joten hellettä ei autossa tuntenut ainakaan alkumatkasta. Päivän päälle ilma lämpeni ja heiluttelin tuuletinta edestakaisin. Sininen tie on hyvä ajaa. Samoin tie Kyyjärveltä Viitasaaren suuntaan on parantunut näinä kuutena vuotena jota olemme tuota matkaa ajelleet. Matka joutui, autoja oli liikenteessä vähän.
Pari tuntia ajeltuani olin mökkitiellä, hitsi eikö sen lanauksesta ole kukaan huolehtinut? Tuli mieleen ensimmäiset käyntikerrat tontilla, sillä poikeuksella, että nyt tiellä oli hiekkaa ja syviä uria, aikaisemmin tiellä oli mättäitä ja syviä kuoppia.
Punainen rakennus vilkkui puiden välistä kun hiljalleen lähenin tonttia. Kaarsin piha-alueelle. Mökki seisoi tukevasti paikallaan, erkkerin isosta ikkunasta heijastui järven kuvajainen ja aaltojen hiljainen liplatus, kun ne törmäsivät rantahiekkaan. Avasin mökin oven, rauhallinen tunnelma tulvi vastaan. Oli kuin mökki olisi sanonut, 'et sinä minua unohtanut' ja mökin jokainen nurkka ja huone olisi hymyillyt onnellista hymyä, kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta. Olin muutamaa viikkoa aikaisemmin käynyt jättämässä hyvästit mökille. Ei en minä sinua unohtanut, toistelin ajatuksissani kun kiertelin eri tiloissa ja kirjoitin tietoja muistivihkoon.
Istuin tynnyrisaunan terassilla, join kahvia ja rakentelin ajatuksissani työjärjestystä. Mistä aloitan ja mikä on ensimmäisenä saatava kuntoon. Samassa silmäni osuivat joskus mainitsemaani lautapinoon, missä se on. Eihän ositus ole vielä lainvoimainen, että tontilta kumpikaan osapuoli saa myydä mitään ..... mutta lautapino oli hävinnyt????? Mitäs tuosta ajattelen, tulee se joskus arkipäiväkin, ja silloin voin selvitellä asiaa!!!!
Tummat pilvet rupesivat nousemaan järven päälle, ja oli aika suunnitella paluuta kotiin. Puolivälissä kotimatkaa yllätti raju vesi- ja raekuuro, mutta sekin loppui ja aurinko tuli näkyviin.
Pari tuntia ajeltuani olin mökkitiellä, hitsi eikö sen lanauksesta ole kukaan huolehtinut? Tuli mieleen ensimmäiset käyntikerrat tontilla, sillä poikeuksella, että nyt tiellä oli hiekkaa ja syviä uria, aikaisemmin tiellä oli mättäitä ja syviä kuoppia.
Punainen rakennus vilkkui puiden välistä kun hiljalleen lähenin tonttia. Kaarsin piha-alueelle. Mökki seisoi tukevasti paikallaan, erkkerin isosta ikkunasta heijastui järven kuvajainen ja aaltojen hiljainen liplatus, kun ne törmäsivät rantahiekkaan. Avasin mökin oven, rauhallinen tunnelma tulvi vastaan. Oli kuin mökki olisi sanonut, 'et sinä minua unohtanut' ja mökin jokainen nurkka ja huone olisi hymyillyt onnellista hymyä, kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta. Olin muutamaa viikkoa aikaisemmin käynyt jättämässä hyvästit mökille. Ei en minä sinua unohtanut, toistelin ajatuksissani kun kiertelin eri tiloissa ja kirjoitin tietoja muistivihkoon.
Istuin tynnyrisaunan terassilla, join kahvia ja rakentelin ajatuksissani työjärjestystä. Mistä aloitan ja mikä on ensimmäisenä saatava kuntoon. Samassa silmäni osuivat joskus mainitsemaani lautapinoon, missä se on. Eihän ositus ole vielä lainvoimainen, että tontilta kumpikaan osapuoli saa myydä mitään ..... mutta lautapino oli hävinnyt????? Mitäs tuosta ajattelen, tulee se joskus arkipäiväkin, ja silloin voin selvitellä asiaa!!!!
Tummat pilvet rupesivat nousemaan järven päälle, ja oli aika suunnitella paluuta kotiin. Puolivälissä kotimatkaa yllätti raju vesi- ja raekuuro, mutta sekin loppui ja aurinko tuli näkyviin.
Unet käyvät toteen .....?
Joskus parikymmentä vuotta sitten näin jatkuvasti unta rakentamisesta. Unessa oli vanha talo, jota sitten rakensin/korjasin yökaudet. Unessa oli toinenkin henkilö mukana, mutta häntä ei näkynyt, sen vain tiesi. Unet olivat niin todellisia, että aamulla herätessäni voimat olivat aivan loppu. Joka yö oli eri rakennus ja aina se jäi kesken. Edellisen yön kesken jäänyt talo ei tullut uudelleen uniin. Talot kummittelivat unissani noin viisi vuotta. Kerroin unista lähimmälle työkaverille, joka totesi, että sinä tulet joskus rakentamaan. Nauroin, että en minä vanhoja taloja halua prepata, kun ne eivät ehdi yhden yön aikana valmistua, vaan olisi paljon mukavampi rakentaa uutta.
Siinä vaiheessa en vielä tuntenut miestä, josta oli tuleva tämä unien toinen henkilö. Kohta yhteenmentyämme unet alkoivat toteutua. Vanhaa 50-luvun taloa ruvettiin korjailemaan, seiniä vuorattiin sisältä ja uutta pintaa niin ulos kuin sisälle oli tehtävä. Taloa laajennettiin siinä samalla, pesutilat oli saatava 'maan pinnalle'. Ne olivat kellarissa, niinkuin yleensä tuon ajan taloissa. Siinä korjauksessa toistui nuo näkemäni unet, viimeistelytyöt jäivät kesken.
Koko näiden yhdessäolovuosien aikana on rakennettu aina jotain. Ja melkein kaikki jäivät enempi tai vähempi kesken. Sanoinkin miehelle, että minä olen jo unissani nähnyt tätä rakentamista, ja ne eivät valmistuneet, kuten nyt tapahtuu koko ajan! .... Kaiken huippu on tämä nykyinen kesämökki, joka sekin jäi kesken.
Siinä vaiheessa en vielä tuntenut miestä, josta oli tuleva tämä unien toinen henkilö. Kohta yhteenmentyämme unet alkoivat toteutua. Vanhaa 50-luvun taloa ruvettiin korjailemaan, seiniä vuorattiin sisältä ja uutta pintaa niin ulos kuin sisälle oli tehtävä. Taloa laajennettiin siinä samalla, pesutilat oli saatava 'maan pinnalle'. Ne olivat kellarissa, niinkuin yleensä tuon ajan taloissa. Siinä korjauksessa toistui nuo näkemäni unet, viimeistelytyöt jäivät kesken.
Koko näiden yhdessäolovuosien aikana on rakennettu aina jotain. Ja melkein kaikki jäivät enempi tai vähempi kesken. Sanoinkin miehelle, että minä olen jo unissani nähnyt tätä rakentamista, ja ne eivät valmistuneet, kuten nyt tapahtuu koko ajan! .... Kaiken huippu on tämä nykyinen kesämökki, joka sekin jäi kesken.
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Sulle mulle ..... sulle mulle......
Sijoitan jutun tänne, koska tämäkin kuuluu Rahkasammaleen tapahtumiin.
Eron sattuessa yhtenä toimenpiteenä on ositus ts. yhteinen omaisuus on jaettava ... sulle mulle ... sulle mulle. Tavaran jako on yritettävä hoitaa fiksusti ja tasapuolisesti, ja mahdollisimman valmiiksi aviopuolisoiden kesken, ennenkuin lakimies tekee virallisen osituspaperin.
Jako oli ajankohtainen meilläkin. Oli kompressori, aggregaatti, ajopelejä ym. ym. kamaa, jota mökin rakennushommiin oli tarvittu ja tarvitaan. Toinen osapuoli luetteli mitä hän ottaa mukaansa, oli hän sen ostanut tai muuten vain on tavaraan kiintynyt. Tilanteesta tuli surkuhupaisa. Otan kompressorin, peräkärryt ja aggregaatin ja ne laudat, jotka ovat pressun alla, tuli luetteloa, sinä saat pitää pöytäsirkkelin ja klapikoneen. Mihin sinä kompressoria tarvit, mökillähän sille on käyttöä siellä sitä tarvitaan, sanoin. Hän sen nyt ottaa. En malttanut olla letkauttamatta, että onhan siinä kaveria sängyn viereen, jos muuta ei ole.
No tilanne eteni, kirjoitin jaettavia tavaroita samantien muistiin. Mitä sinä kirjoitat? Kirjoitan sovitut asiat, ovatpahan listattuina kun lakimies tekee lopullisen osituksen. Käy lista läpi niin näet itsekin mitä siihen kirjoitin. Kysyin mihin hän ne laudat käyttää vai onko hänellä jo ostaja niille. Aikoi myydä. Ne laudat oli ostettu grillikotaa varten joskus aikoja sitten. Muistat kai, että mökiltä ei mitään myydä, ennenkuin ositus on saanut lainvoiman, sanoin.
Miten sinä aiot saada mökin valmiiksi, mies kysyy! (Kun minä vien kompressorin, aggregaatin ja peräkärryt) Olin jossain vaiheessa sanonut, että mökkiä ei panna keskeneräisenä myyntiin vaan minä lunastan mökin itselleni.
Asiat saatiin käsiteltyä loppuun. Olin todella turhautunut, olisin tarvinnut kompressorin ja peräkärryt, aggregaattia en niinkään koska mökillä on sähköt. Nuo kaksi ensimmäistä olisi voitu jakaa muulla tavalla, tarpeen mukaan. Mies lähti matkoihinsa ja itse istuin pitkän tovin aivan hiljaa .....! Sitten nosti tilanteen koomisuus hymyn ja lopulta tuli nauru kun kuvittelin miestä ajelemassa Kannonkosken keskustassa peräkärry lastattuna laudoilla ja siinä samassa kuormassa keikkui aggregaatti ja kompressori.
Eron sattuessa yhtenä toimenpiteenä on ositus ts. yhteinen omaisuus on jaettava ... sulle mulle ... sulle mulle. Tavaran jako on yritettävä hoitaa fiksusti ja tasapuolisesti, ja mahdollisimman valmiiksi aviopuolisoiden kesken, ennenkuin lakimies tekee virallisen osituspaperin.
Jako oli ajankohtainen meilläkin. Oli kompressori, aggregaatti, ajopelejä ym. ym. kamaa, jota mökin rakennushommiin oli tarvittu ja tarvitaan. Toinen osapuoli luetteli mitä hän ottaa mukaansa, oli hän sen ostanut tai muuten vain on tavaraan kiintynyt. Tilanteesta tuli surkuhupaisa. Otan kompressorin, peräkärryt ja aggregaatin ja ne laudat, jotka ovat pressun alla, tuli luetteloa, sinä saat pitää pöytäsirkkelin ja klapikoneen. Mihin sinä kompressoria tarvit, mökillähän sille on käyttöä siellä sitä tarvitaan, sanoin. Hän sen nyt ottaa. En malttanut olla letkauttamatta, että onhan siinä kaveria sängyn viereen, jos muuta ei ole.
No tilanne eteni, kirjoitin jaettavia tavaroita samantien muistiin. Mitä sinä kirjoitat? Kirjoitan sovitut asiat, ovatpahan listattuina kun lakimies tekee lopullisen osituksen. Käy lista läpi niin näet itsekin mitä siihen kirjoitin. Kysyin mihin hän ne laudat käyttää vai onko hänellä jo ostaja niille. Aikoi myydä. Ne laudat oli ostettu grillikotaa varten joskus aikoja sitten. Muistat kai, että mökiltä ei mitään myydä, ennenkuin ositus on saanut lainvoiman, sanoin.
Miten sinä aiot saada mökin valmiiksi, mies kysyy! (Kun minä vien kompressorin, aggregaatin ja peräkärryt) Olin jossain vaiheessa sanonut, että mökkiä ei panna keskeneräisenä myyntiin vaan minä lunastan mökin itselleni.
Asiat saatiin käsiteltyä loppuun. Olin todella turhautunut, olisin tarvinnut kompressorin ja peräkärryt, aggregaattia en niinkään koska mökillä on sähköt. Nuo kaksi ensimmäistä olisi voitu jakaa muulla tavalla, tarpeen mukaan. Mies lähti matkoihinsa ja itse istuin pitkän tovin aivan hiljaa .....! Sitten nosti tilanteen koomisuus hymyn ja lopulta tuli nauru kun kuvittelin miestä ajelemassa Kannonkosken keskustassa peräkärry lastattuna laudoilla ja siinä samassa kuormassa keikkui aggregaatti ja kompressori.
sunnuntai 20. kesäkuuta 2010
Pikku peikko
Pikku peikko takkutukka, pitkä häntä, risa sukka.
Istuu, itkee kannon päässä, kaikki varpaat aivan jäässä.
Tuli ystävä, parsi sukan, selvitteli takkutukan.
Auttoi päälle villatakin, pisti päähän lämpölakin.
Pikku peikko tupsutukka, pitkä häntä, siisti sukka.
Istuu, nauraa kannon päässä, eipä ole enää varpaat jäässä.
Istuu, itkee kannon päässä, kaikki varpaat aivan jäässä.
Tuli ystävä, parsi sukan, selvitteli takkutukan.
Auttoi päälle villatakin, pisti päähän lämpölakin.
Pikku peikko tupsutukka, pitkä häntä, siisti sukka.
Istuu, nauraa kannon päässä, eipä ole enää varpaat jäässä.
perjantai 18. kesäkuuta 2010
Ovet avautuu....
Kirjoitin tuossa aikaisemmin todella masentavan viestin, että tilanteet muuttuvat ja lomamökki pannaan myyntiin.
Totta toinen puoli, tilanteet muuttuu. Sukset menivät ristiin .... ovat ristissä ja menivät lopulta katkipoikki. Tiemme erosivat ja hiihtelemme katkenneilla suksilla eri suuntiin.
Toinen puoli oli, että minulle tarjoutui tilaisuus avata uusi ovi ..... ja arvatkaa se ovi on Rahkasammaleen ovi. Enhän minä sinne voi muuttaa, keskeneräiseen mökkiin, mutta lunastin tontin ja mökin itselleni.
Surku, surku tilanne.... Rakennusaikakin meni umpeen, joten uusi aika saada rakennus asuttavaan kuntoon on kaksi vuotta. Rakennusluvalle piti siis hakea jatkoaikaa. Rakennus on ulkopuolelta rännejä vaille valmis, keittiö on osapuilleen valmis, siitähän nuo viimeiset kuvat postauksessa kertovat, lämminvesivaraajakin on hankittu ja kiinnitetty seinään, kytkennät vain puuttuu. Sähkötyöt piti jonkun hoitaa, mutta nekin on kesken, ikkuna- ja ovenpielet niitä ei ole saatu valmiiksi, lattialaminaatit laittamatta, portaat ja kaiteet parvelle laittamatta, listoitukset puuttuvat, väliovista puhumattakaan .... toisinsanoen kaikki on kesken. Ja kenen ne piti hoitaa, kysyn vain? Suurin keskeneräisyys on saunatilat, joka on täysin tekemättä. No mitäpä niitä keskeneräisyyksiä luettelemaan, kesken mikä kesken.
Ja tämän keskeneräisyyden minä lunastin itselleni, koputanko päätäni ja huudan onko ketään kotona. Sitä en tee, vaan huudan jippiitä .... Rahkasammal on minun, olkoonkin keskeneräinen, mutta laitatan sen kuntoon. Roope -rantavahti on minun kaverini siellä ja joutsenet lipuvat kahilikon suojaan katsomaan kun istun rantakivellä ja ihmettelen maailman menoa.
Rahkasammaleen elämä jatkuu ja blogissa kerron mitä mökin sisätiloissa ja muuallakin ympäristössä tapahtuu.
Nyt mennään iloisesti kohti uutta aikaa,
tervetuloa Rahkasammaleen tapahtumiin!
Totta toinen puoli, tilanteet muuttuu. Sukset menivät ristiin .... ovat ristissä ja menivät lopulta katkipoikki. Tiemme erosivat ja hiihtelemme katkenneilla suksilla eri suuntiin.
Toinen puoli oli, että minulle tarjoutui tilaisuus avata uusi ovi ..... ja arvatkaa se ovi on Rahkasammaleen ovi. Enhän minä sinne voi muuttaa, keskeneräiseen mökkiin, mutta lunastin tontin ja mökin itselleni.
Surku, surku tilanne.... Rakennusaikakin meni umpeen, joten uusi aika saada rakennus asuttavaan kuntoon on kaksi vuotta. Rakennusluvalle piti siis hakea jatkoaikaa. Rakennus on ulkopuolelta rännejä vaille valmis, keittiö on osapuilleen valmis, siitähän nuo viimeiset kuvat postauksessa kertovat, lämminvesivaraajakin on hankittu ja kiinnitetty seinään, kytkennät vain puuttuu. Sähkötyöt piti jonkun hoitaa, mutta nekin on kesken, ikkuna- ja ovenpielet niitä ei ole saatu valmiiksi, lattialaminaatit laittamatta, portaat ja kaiteet parvelle laittamatta, listoitukset puuttuvat, väliovista puhumattakaan .... toisinsanoen kaikki on kesken. Ja kenen ne piti hoitaa, kysyn vain? Suurin keskeneräisyys on saunatilat, joka on täysin tekemättä. No mitäpä niitä keskeneräisyyksiä luettelemaan, kesken mikä kesken.
Ja tämän keskeneräisyyden minä lunastin itselleni, koputanko päätäni ja huudan onko ketään kotona. Sitä en tee, vaan huudan jippiitä .... Rahkasammal on minun, olkoonkin keskeneräinen, mutta laitatan sen kuntoon. Roope -rantavahti on minun kaverini siellä ja joutsenet lipuvat kahilikon suojaan katsomaan kun istun rantakivellä ja ihmettelen maailman menoa.
Rahkasammaleen elämä jatkuu ja blogissa kerron mitä mökin sisätiloissa ja muuallakin ympäristössä tapahtuu.
Nyt mennään iloisesti kohti uutta aikaa,
tervetuloa Rahkasammaleen tapahtumiin!
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Tilanteet muuttuu!
Tuo pääsiäispostaus jää nyt viimeiseksi viestiksi täällä Rahkasammaleessa. Tilanteet ovat muuttuneet ja panemme loma-asunnon myyntiin. Kiitos teille jokaiselle, kun olette seuranneet Rahkasammaleen vaiheita.
Alan pikkuhiljaa purkamaan sivuja, mielessä pettymys, että aina ei mene miten suunnittelee, mutta toiveikkaana kuitenkin 'jos yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu'.
Nautitaan kesästä!
Alan pikkuhiljaa purkamaan sivuja, mielessä pettymys, että aina ei mene miten suunnittelee, mutta toiveikkaana kuitenkin 'jos yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu'.
Nautitaan kesästä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)