'Miksi tuo painesäiliö käynnistyy jatkuvasti?' poika kyseli kun tuli mökiltä alkukesästä. 'Juoksutitko hanoista vettä?' kysyin. 'En juoksuttanut', vastasi.
Onko siellä ilmaa?, onko nuo sähkökatkot viottanut pumppua?, pitää ottaa yhteyttä LVI-mieheen, pähkäilin. Ja tottahan se oli, painesäiliö piti jatkuvaa ääntä, käynnistyi omia aikojaan ts. vettä ei juoksutettu raanoista, ylivuotoputki antoi vettä lattialle. Pahimmassa paukkeessa suljimme pumpun ja yöllä se oli aina suljettuna. Googletin mökkipaikkakunnan lvi-mahdollisuuksia, ei tärpännyt. Naapurikunnasta sain osaavan lvi-miehen luurin päähän. Aikoi ottaa sähkömiehen mukaan kun tulevat.
Sovittu päivä tuli. Miehet kuuntelivat painesäiliön pauketta ja suunnistivat porakaivolle. Pumpun sähköt pois, vesipumppu pois kaivosta. Sitä vesiletkua saikin kiskoa, pituuttahan sillä oli. Pumpun kannatinrautalanka oli katkennut, ja pumppu roikkui pelkän vesiletkun varassa. Se irrallisuus oli antanut takaiskun pumpulle käynnistysvaiheen aikana, ja oli naarmuttanut pumpun sivuja. Samalla pumpun irrallisuus oli kuluttanut sähköjohdon pintaa. Onneksi sen sai korjattua. Reippaan tunnin miehet korjasivat pumppua, vaihtoivat osia ja syöttivät pumpun takaisin kaivoon. Sähköt päälle pumppuun, painesäiliön ilmaus ja homma oli hoidettu.
Kauan tuo pumppu toimikin ilman huoltoja ja korjauksia.
(7/2006 asennettu)
lauantai 21. heinäkuuta 2018
Suojaa auringolta
Tuvassa on isot ikkunat ja ilmansuunta etelään. Aurinko paistaa pitkin päivää ja lämmittää huoneen. Postasin tuolla aikaisemmin, että pitää hankkia säleverhot noihin ikkunoihin suojaamaan liialliselta kuumuudelta.
Aikani harkittuani tulin siihen tulokseen, että ne verhot on saatava siitä pois kun haluaa. Googletin itse tehtyjä valoverhoja ja löysin suuntaa antavan ohjeen verhojen tekoon. Olin joskus kirpparilta ostanut retrokangasta suuremman palan ja siitä sainkin tehtyä mukavat verhot. Laitoin verhon yläreunaan sopivan käännöksen, johon pujotin luudanvarren. Ikkunan pieliin lyötiin koukut johon luudanvarren voi ripustaa. Toimii hienosti, huonelämpö tipahti merkittävästi. Kangas on senverran painavaa, että verho suoristuu. Jätin tarkoituksella verhot vajaamittaiseksi, koska ikkunoissa on kapat.
Aikani harkittuani tulin siihen tulokseen, että ne verhot on saatava siitä pois kun haluaa. Googletin itse tehtyjä valoverhoja ja löysin suuntaa antavan ohjeen verhojen tekoon. Olin joskus kirpparilta ostanut retrokangasta suuremman palan ja siitä sainkin tehtyä mukavat verhot. Laitoin verhon yläreunaan sopivan käännöksen, johon pujotin luudanvarren. Ikkunan pieliin lyötiin koukut johon luudanvarren voi ripustaa. Toimii hienosti, huonelämpö tipahti merkittävästi. Kangas on senverran painavaa, että verho suoristuu. Jätin tarkoituksella verhot vajaamittaiseksi, koska ikkunoissa on kapat.
Kesäpäiviä mökillä
Ihana, kuuma kesä! Kohtuus kaikessa, onneksi ilmat viileni ja samalla tuli sade. Tuvan ovet auki ja reipas sateenropina ulkona, sitä kuunnellaan nyt! Olen ollut muutaman viikon mökillä ..... ja nauttinut ..... hiljaisuudesta ja tyynestä järvestä.
Juhannus tuli vietettyä mökillä. Ilmat olivat mukavat työntekoon ja oleiluun. Joskus ajattelee, että onko se itsestä kiinni että aina keksii uusia projekteja ..... se on valitettavaa!!!! :)
Enköhän ottanut kesäkeittiön tapeetille, tyhjäsin keittiön ylimääräisistä romppeista, maalasin sen sisustan ja laitoin tekemäni verhot ikkunoihin. Samalla sain aseteltua sisustuksen järjestykseen. Muutoksiakin tuli, hellaa ei liitetä lämmitettäväksi ts. hormeja ei laiteta vaan hellan päälle tulee vahva lasilevy ja se jää koristepöydäksi. Työtasoksi sain tilavan hyllykkötason. Keitto/paisto hoituu 50 senttisellä valovirtahellalla. Sähköjähän sinne ei senkummemmin vedetä vaan virta kulkee roikan kautta. Aivan hauska tuli! Muut kalusteet jätin vielä varastoon, ne kulkeutuu sinne kun tarvetta tulee. Nuorimies houkutteli heittämään tikkaa. Joskus maailmanaikaan olen heittänyt, mutta en ole mikään innokas 'harrastaja'. Mutta eihän se onnenkantamoista estä, tuli sieltä napakymppikin. Tottakai se piti kuvata, jos vaikka ei enään koskaan napakymppiä saa *naurua*. Nuorimies osaa ottaa välillä rennommin kuin me muut. En tarkoita, että tämä mikään työleiri on tai sitä sellaisena pidetään. Ideoita syttyy, ja niinpä tällainen luomus syntyi noin vain, sopiva kanto, vanhoja tylsiä puukkoja ja se oli siinä.
Enköhän ottanut kesäkeittiön tapeetille, tyhjäsin keittiön ylimääräisistä romppeista, maalasin sen sisustan ja laitoin tekemäni verhot ikkunoihin. Samalla sain aseteltua sisustuksen järjestykseen. Muutoksiakin tuli, hellaa ei liitetä lämmitettäväksi ts. hormeja ei laiteta vaan hellan päälle tulee vahva lasilevy ja se jää koristepöydäksi. Työtasoksi sain tilavan hyllykkötason. Keitto/paisto hoituu 50 senttisellä valovirtahellalla. Sähköjähän sinne ei senkummemmin vedetä vaan virta kulkee roikan kautta. Aivan hauska tuli! Muut kalusteet jätin vielä varastoon, ne kulkeutuu sinne kun tarvetta tulee. Nuorimies houkutteli heittämään tikkaa. Joskus maailmanaikaan olen heittänyt, mutta en ole mikään innokas 'harrastaja'. Mutta eihän se onnenkantamoista estä, tuli sieltä napakymppikin. Tottakai se piti kuvata, jos vaikka ei enään koskaan napakymppiä saa *naurua*. Nuorimies osaa ottaa välillä rennommin kuin me muut. En tarkoita, että tämä mikään työleiri on tai sitä sellaisena pidetään. Ideoita syttyy, ja niinpä tällainen luomus syntyi noin vain, sopiva kanto, vanhoja tylsiä puukkoja ja se oli siinä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)