Kun rupeaa oikein miettimään, miten sunnuntait ja arkipäivät ovat eronneet toisistaan? Johonkin aikaan eipä olisi kovin innostanut ruveta pakastinta sulattamaan ja sitten tietenkin pitihän se pestä, sunnuntaina. Vaikka jotain sitä tietenkin teki, mutta vähemmän aikaa vievää ja raskasta. Nyt kun kaikki muukin on outoa ja ennen kokematonta niin omat toimintatavat menevät aivan sekaisin. Että onko se millään sihdillä perattuna hyvä vai huono, sitä saapi arvuutella.
Aamulla tuli kuitenkin innostus toteuttaa pakastimen sulatus. Olin siitä kyllä jossain vaiheessa perheelle maininnut, että pitäs tuota pakastinta putsata. Viime käsittelystä oli mennyt jonkin aikaa, ja jäätä oli kerääntynyt seinämiin. Sulanut vesi olisi sitten pakastimen pohjalla ja siinähän työ olisi. Keksinpä seurata irtoavaa jäätä ja poistaa se samantien pakastimesta kun se irtosi, hyvä nyt ei tarvi riekkua laidan yli ja kuivata pakastimen pohjaa. Loppujen lopuksi pakastin tyhjeni mukavasti, ja vuosien varrella kertyneet marjat saivat lähtöpassin. Hyvä minä!
Nuorimies kävi mökillä. Kesä tulee ja järven jäät olivat liikuttaneet laituria. Muisteltiin laiturin tekovaiheita, 'jäiden ei olisi pitänyt pystyä laituriin', mutta niin vain oli laituri liikkunut. Nyt sitten sopii seurata mikä talvi laiturin romahduttaa. Ei silti, en minä tuosta laiturimallista niin välittänyt.
Tilasin taloon.com:sta kompostoivan kuivikekäymälän (100 l). Postasin tuolla aikaisemmin mökin ulkovessan nesteenpoistoputkenkorkin rikkoutumisesta. Ei saatu samallaista putkea ja korkkia. Niinpä putki tukkeutuu ja tuottaa hajua. Tässä uudessa pytyssä on lisänä tuo kompostointi, kolmella säiliöllä. Katsotaan miten se toimii
5.5.-20 posti toi lähetyksen. Hyvä, seuraava toimenpide on pytyn vieminen mökille ja sen paikalleen asentaminen!
maanantai 27. huhtikuuta 2020
lauantai 25. huhtikuuta 2020
Torkkupeitto
Torkkupeitto on viimeisiä kokoamisia vaille. Isoäidin neliöitä, joiden koko oli 8x8 cm, meni kaikkiaan 294 kappaletta. Peiton koko valmiina on 128x184 cm. Värit; musta, punainen, lila ja vaalealila.
Torkkupeitto on valmis, reunavirkkaus tehty ja langanpäät pujoteltu. Lopputyöt veivät enimmän ajan. Peiton paino on 1.250 kg. Ei ihan olematon tullut.
Virkkasin torkkupeiton kesällä 2008. Vielä reipas kymmenen vuotta myöhemmin torkkupeitto on täysin kunnossa :)
torstai 23. huhtikuuta 2020
Käännetään katse kaktuksiin
Vuosia sitten löysin noita kaktuksia. Tosiaan löysin, niitähän oli Tokmannin hylly täynnään mitä erilaisimpia kaktuksen poikasia. Ihastuin niiden karuun ulkomuotoon ja piikkeihin joita saa sormiinsa, vaikka kuinka yrittää varoa. Ennenkaikkea niiden kestävyys oli yksi asia, mikä mulle kyllä sopi. Olin hukuttanut jo muutaman viherkasvin ja ajattelin kokeilla jotain muuta.
Vuosien kuluessa muutama kaktus kesti epämääräisen hoitoni ja sinnitteli. Niistä kasvoi omaperäisiä ja -ulokkeisia yksilöitä, joihin olen todella tykästynyt. Kokosin ne yhteen muutaman nuoremman kanssa ja hyvin näkyvät viihtyvän. Eikä siinä kaikki. Yhtenä päivänä selailin nettikauppoja, tarkoitus oli löytää siemenkauppa, joka myy kaktuksen siemeniä. Löytyihän se kauppa, tein tilauksen ja parin-kolmen päivän päästä posti toi siemenpussin, jossa oli 40 kpl erilaisia kaktuksen siemeniä. Pussissa oli ohjeet, miten ne istutetaan ja miten kauan menee ennenkuin ne rupeavat nousemaan pintaan. Ei muuta kuin siemenet multiin ja itävyys 14-60 vrk.
- - - - - - - - - - - - - -
23.4.-20 istutus 30.4.-20 ensimmäiset pienet alut näkyvissä.
3.5.-20 itäneitä alkuja näkyy kymmenkunta.
28.5.-20 Hyvät alut, ovat vain niin samannäköisiä :) - - - - - - - - - - - - - -
Kerron miten minulle kävi kun vuosia sitten istutin kaktuksen siemeniä.
No niin, olin istuttanut kaktuksen siemenet. Muutama siemen oli jo itänyt ja terhakkaana pienet taimet tököttivät purkissa. Kerran sitten töistä tultuani kastelin kukkia ja tottahan katselin tarkemmalla silmällä kaktuksen alkuja. Voi kauhia, ei yhtään tainta näkynyt. Siitä sitten alkoi tentti, kuka on tehnyt mitä ja milloin. Koirakin sai syytä niskoilleen. Ei mennyt perille, sitten hoksasin kysyä, että onko ollut 'pieniä vieraita'? Ja niitähän pyöri jaloissa mennen tullen, ja nämä 'pienet vieraat' olivat pienillä kynsillään nipsineet kaikki kaktuksen alut. Mitä siihen sanot, pienet vieraat olivat alle kouluikäisiä, uteliaita pikkutyttöjä. En muista, kokivatko loputkin taimet saman kohtalon, mutta eipä niitä kuitenkaan näkynyt.
Vuosien kuluessa muutama kaktus kesti epämääräisen hoitoni ja sinnitteli. Niistä kasvoi omaperäisiä ja -ulokkeisia yksilöitä, joihin olen todella tykästynyt. Kokosin ne yhteen muutaman nuoremman kanssa ja hyvin näkyvät viihtyvän. Eikä siinä kaikki. Yhtenä päivänä selailin nettikauppoja, tarkoitus oli löytää siemenkauppa, joka myy kaktuksen siemeniä. Löytyihän se kauppa, tein tilauksen ja parin-kolmen päivän päästä posti toi siemenpussin, jossa oli 40 kpl erilaisia kaktuksen siemeniä. Pussissa oli ohjeet, miten ne istutetaan ja miten kauan menee ennenkuin ne rupeavat nousemaan pintaan. Ei muuta kuin siemenet multiin ja itävyys 14-60 vrk.
- - - - - - - - - - - - - -
23.4.-20 istutus 30.4.-20 ensimmäiset pienet alut näkyvissä.
3.5.-20 itäneitä alkuja näkyy kymmenkunta.
28.5.-20 Hyvät alut, ovat vain niin samannäköisiä :) - - - - - - - - - - - - - -
Kerron miten minulle kävi kun vuosia sitten istutin kaktuksen siemeniä.
No niin, olin istuttanut kaktuksen siemenet. Muutama siemen oli jo itänyt ja terhakkaana pienet taimet tököttivät purkissa. Kerran sitten töistä tultuani kastelin kukkia ja tottahan katselin tarkemmalla silmällä kaktuksen alkuja. Voi kauhia, ei yhtään tainta näkynyt. Siitä sitten alkoi tentti, kuka on tehnyt mitä ja milloin. Koirakin sai syytä niskoilleen. Ei mennyt perille, sitten hoksasin kysyä, että onko ollut 'pieniä vieraita'? Ja niitähän pyöri jaloissa mennen tullen, ja nämä 'pienet vieraat' olivat pienillä kynsillään nipsineet kaikki kaktuksen alut. Mitä siihen sanot, pienet vieraat olivat alle kouluikäisiä, uteliaita pikkutyttöjä. En muista, kokivatko loputkin taimet saman kohtalon, mutta eipä niitä kuitenkaan näkynyt.
perjantai 10. huhtikuuta 2020
Hyvää pääsiäistä
Hyvää ja aurinkoista pääsiäistä
meille jokaiselle näinä poikkeuksellisina aikoina.
Luotetaan huomiseen ❤️
perjantai 3. huhtikuuta 2020
Maukasta onnistumista
Sähköhella sanoi sopimuksen irti. Liesien säätövivut eivät toimineet, vaan ampaisivat täysille vaikka säätö olisi ollut pienempikin. Lieden keraaminen taso kärsi tuosta kovasta kuumuudesta, ja poltti aikainsaatossa kaiken liesille tihkuneet jätökset kiinni pintaan. Hella oli kyllä palvellutkin hyvin, ostettu -90 luvun alussa.
Sitten sain tarpeekseni, ja marssin kodinkoneliikkeeseen. Myyjä hyökkäsi kuin hyeena kimppuun, ja sai myytyä mulle Whirlpoolin kiertoilmauunin keraamisella tasolla.
Eihän minulla ollut mitään kokemusta kiertoilmauunista. Sen olin kuullut, että sen kanssa täytyy olla tarkempi paistotoiminnoissa kuin ns. tavallisen uunin kanssa. No sitä paistotottumusta siinä hain erilaisilla paistoilla ja useampi hassun hauska paistokokemus siinä oli. Rupesihan se oikea paistotuntemus sieltä tulemaan ja kaikki oli kiinni noista ohjeista. Nyt on sitten vahva usko, että 'osaan' tuota kiertoilmauunia käyttää!
- - - - - - - - - -
Löysin blogiystävän sivuilta soodalla kohotettujen Ruisrieskojen ohjeen. Voi että olivat maukkaita ja paistokin onnistui. Kiitos ohjeesta Nila
Soodalla kohotetut ruisrieskat
1 rkl rypsi - tai oliiviöljyä
2 dl maustamatonta jogurttia
tai turkkilaista jugurttia
2 dl ruisjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
1/2 tl soodaa
Sekoita öljy jogurttiin
Sekoita ruisjauhot, suola, sokeri ja sooda keskenään
Sekoita kuivat aineet jogurttiseokseen
Peitä kulho kannella tai kelmulla
anna turvota 20 min. huoneenlämmössä
Lusikoi leivinpaperille noin 9 kekoa
Ripottele reilusti ruisjauhoja päälle
Taputtele toisella kädellä kekojen pinnat tasaiseksi
Paista uunissa noin 10 - 12 minuuttia
Uunin lämpötila 225 astetta
Sitten sain tarpeekseni, ja marssin kodinkoneliikkeeseen. Myyjä hyökkäsi kuin hyeena kimppuun, ja sai myytyä mulle Whirlpoolin kiertoilmauunin keraamisella tasolla.
Eihän minulla ollut mitään kokemusta kiertoilmauunista. Sen olin kuullut, että sen kanssa täytyy olla tarkempi paistotoiminnoissa kuin ns. tavallisen uunin kanssa. No sitä paistotottumusta siinä hain erilaisilla paistoilla ja useampi hassun hauska paistokokemus siinä oli. Rupesihan se oikea paistotuntemus sieltä tulemaan ja kaikki oli kiinni noista ohjeista. Nyt on sitten vahva usko, että 'osaan' tuota kiertoilmauunia käyttää!
Löysin blogiystävän sivuilta soodalla kohotettujen Ruisrieskojen ohjeen. Voi että olivat maukkaita ja paistokin onnistui. Kiitos ohjeesta Nila
Soodalla kohotetut ruisrieskat
1 rkl rypsi - tai oliiviöljyä
2 dl maustamatonta jogurttia
tai turkkilaista jugurttia
2 dl ruisjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
1/2 tl soodaa
Sekoita öljy jogurttiin
Sekoita ruisjauhot, suola, sokeri ja sooda keskenään
Sekoita kuivat aineet jogurttiseokseen
Peitä kulho kannella tai kelmulla
anna turvota 20 min. huoneenlämmössä
Lusikoi leivinpaperille noin 9 kekoa
Ripottele reilusti ruisjauhoja päälle
Taputtele toisella kädellä kekojen pinnat tasaiseksi
Paista uunissa noin 10 - 12 minuuttia
Uunin lämpötila 225 astetta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)