Joulu tulee mökille

Olimme muutaman päivän mökillä joulun valmistelujen tunnelmissa. Mökkitiellä oli sen verran lunta, että viestittelin illalla auramiehelle tien auraamisesta. Hän sitten tulikin seuraavana päivänä heti aamutuimaan ja aurasi tien ajokuntoon. Päivän päälle kolasimme piha-alueella olleet lumipalteet. Onneksi teimme kolaamisen samalle päivälle sillä seuraavana päivänä oli suoja ja lumi oli märkää ja raskasta. Sään muutoksen huomasi jo edellisenä iltana, taivas oli väriloistossaan todella hieno.

Seuraavana päivänä kävimme kävelemässä, tie oli liukas ja vanhoja "suden" jälkiä oli tien poikki, mutta itse elukkaa emme nähneet. Hyvä niin, sillä olimme sen verran kaukana mökistä, että mitä sitten, jos hukka olisi vastaantullut. Muistelimme kesän aikana naapurin näkemää karhua. Karhu oli kahden poikasen kanssa ollut pihatien päässä ja perhe oli todella säikähtänyt. Ja kukapa ei olisi. Mökkialue on sen verran rauhallinen, että kyllä sinne metsäneläimet osaavat tulla. Lisää todisteita karhusta saimme marjastuksen aikaan, mättäitä oli penkastettu ja painaumia oli siellä sun täällä. Pidimme ensin jälkiä hirvien tekeminä, mutta ei ne tuollaisi jälkiä jätä. Ja olihan toinen naapuri nähnyt ilveksenkin joitain vuosia sitten. Oli yrittänyt juosten tavoittaa, mutta vikkelä oli otus ollut ja kadonnut metsän suojaan. Saahan sitä yrittää juosta sen perään.

Nuori mies on ollut auttavainen, ja niinpä päätimme ostaa hänelle klapisirkkelin. Ensi toivomus hänellä oli, että ostaisin siskonsa kanssa lehtipuhaltimen, mutta sen hankinta siirtyi myöhäisempään ajankohtaan. Pidin sirkkeliä tärkeämpänä, vähän on pöllien katkomisapua. Niitä pöllejä kyllä onkin. Vuosi pari sitten myrsky kaatoi kuusiaidasta puita ulkorakennuksen päälle. Poika joutui pyytämään paikallista puunkaatofirmaa kaatamaan kaatumassa olevat puut ja samalla firma kaatoi loputkin puut kuusiaidasta. Polttopuuta omasta pihasta, niitä on sitten hyvä klapisirkkelillä pätkiä.