maanantai 16. heinäkuuta 2012

Liiteri - maalausta vaille

13.-14.7.2012
Torstai-iltana ajelimme mökille. Puolessa matkassa poliisi toppasi ja pani puhaltamaan ja tarkasti paperit. Kaikki oli kunnossa ja matka jatkui. Peräkärryssä, tiukasti sidottuna, oli liiterin rännit. Menivät jonkinverra yli kärryn pituudessa ja olimme unohtaneet merkkilipun rännien perästä. Onneksi niidenkään kanssa ei tullut ongelmia. Hyvä näin ja pääsimme onnellisesti perille.

Perjantaina miehet tekivät alkuvalmisteluja, kolmannen oli määrä tulla illalla, töistä päästyään. Itse poikkesin keskustassa ostoksilla, vuosipäivän merkeissä. Sain taas kuluvan vuoden umpeen. Odottelin tuntemuksia, kuinka lisääntyvät vuodet painavat, mutta eipä vielä ole erikoisempia tuntemuksia tullut, hih. Otin kyllä perjantaipäivän iisimmin, enkä tunkenut itseäni rakennukselle. Poika tuli illalla.

Lauantaina alkoikin tapahtumaan. Olin aikaisemmin tilannut kaivon kehikon, suojaksi porakaivon rummulle. Tekijä soitti, että hänelle sopisi tuoda se päivällä. Kyllä se meillekin sopi, miehiä on apuna. Jonkin ajan kuluttua oli kaivon rumpu saanut puukehikon, jossa oli ilmanvaihtoputki laitettuna. Siitä olin maininnut tekijälle jo tilausvaiheessa. Ilmanvaihdon tulee toimia, koska veden tulee hapettua. Puukehikko maalataan sitten kun liiterikin maalataan.
Sitten oli rännien laitto. Hyvin nuoret miehet ottivat ohjeet vastaan ja yhteisvoimin saivat rännit asetettua paikoilleen.
Liiterin sisätilat ovat tilavat. Kyllä tuonne puita mahtuu.
Pitäähän rakennuksessa olla ovi. Se oli tullut liiterin kehikon mukana. Pojat nostelivat ja asettelivat ovea tilaansa. Ja hyvin se siihen meni. Mitä nyt pientä muutosta täytyi tehdä, oven runkoon lisätukea.
Ilta alkoi olemaan pitkällä, kun liiteri oli valmis. Hieno siitä tuli, vielä kun saa maalinsa niin jep.
Laitan vielä Alppiruusun kuvan. Tarina kuuluu. On ollut kymmenkunta vuotta kukkimatta, oksat sojottaneet harallaan ja sille on luettu loppusanoja moneen otteeseen. Annas olla. Alkukeväästä olin tekemässä puutarhassa pensaiden putsausta ym. En ollut oikein innostunut vielä hävittämään tätä sojottavaa 'vahalehteä', vaan putsasin sen juuriston rajulla kädellä. Tälle kesälle se innostuikin kukkimaan. Kukkaterttuja oli kuusi. Tässä yksi ihanainen.

7 kommenttia:

Leena kirjoitti...

Hommat hanskassa! Hienolta näyttää ja kukka niin kaunis.
Ihania päiviä teille sinne mökkijärven rannalle ♥

Marjatta kirjoitti...

Ompa ihanainen heinäkuu Alppiruusuineen ja päätös kesän rakennuksista,vai?

Kirsikka kirjoitti...

On teillä siellä mökillä puuhastelua piisannut. Komia puuliteri. Kukkakin on innostunut kukkimaan. Hyvää heinäkuuta.

Piri kirjoitti...

Hieno tuo teidän puuliiteri. kyllä nyt passaa tehdä pilkkeitä.

Luin jostakin, että alppiruusu kukkii paremmin, jos poistaa kukinnan jälkeen sen kuivettuneen kukan jämät. Ja kasvi kuulema tykkää siitä, että juurelle kippaa männynneulasia.

Rahkasammal kirjoitti...

Liiteri sai tänään kyllästeen, ei maalata tälle kesälle. Kyllä se talven pärjää.
Kiitos Alppiruusun hoito-ohjeista Piri. Pitääkin toteuttaa niitä.
Lämmintä heinäkuuta teille kaikille :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää syksyä sinulle :)

Rahkasammal kirjoitti...

Värikästä syksyä sinulle :)