Pojat saavat suunnitella minulle lumiauran. Tein kovan työn keittiön oven eteen katolta pudonneen lumen kanssa. Onneksi oli vain vähän paakkuuntunut, mutta silti työtä tiesi tehneensä, kun hikisenä lopetin kolauksen. Tämä kolauspäätös tuli, kun mieleen iski ajatus, että portaidentuoja voi tulla milloin vain. Suunnittelivat tuovansa portaiden tukipalkit sisään keittiön ovesta. Iso jääpuikko osoitti koko ajan päätä, kun häärin kolan kanssa räystään alla. Olisi kai sen voinut katkaistakin, mutta eipä hoksinut :))
Aamulla aukaisin oven ja kurkistin pihalle. Katsoppas vain, säätiedotus piti paikkansa, yöllä oli satanut lunta, eikä aivan vähääkään. Pääseekö timpuri tuossa lumessa? Soitin auramiehelle ja tämä sanoi tulevansa iltapäivällä. Jonkin ajanpäästä timpuri olikin pihalla. 'Ei ollut lumesta haittaa', sanoi kun kysyin lumesta tiellä. Taitavat nuo nelivedot nousta vaikka puuhun, jos sinne tarvii mennä.
Vautsi timpuri alkaa paneloimaan pesutiloja. Aamusta aikoi ensin hakea kyprokit, niin saa ne paikoilleen, ja sitten alkaa paneloinnin.
3 kommenttia:
Ensitöikseen saat tiputtaa tuon ison jääpuikon alas mutta,et niskaan."Koita pysytellä timpurin "kyydissä"vaudissa mukana sillä,meno on tapahtumarikasta.
Nyt on kyllä tosiaan varottava noita kattolumia ja jäitä. Meilläkin on ihan hilkulla niiden alastulo.
Kiva, kun panelointi pääsee alulleen ja siitä syntyykin nopeasti jälkeä.
P.s. Lanka , jolla kudoin pipoja oli nimeltään "Atlas" ja ihan halpis tavaratalosta alle 2 e kerä.
Pitää huomenna katkaista tuo jääpuikko. Katolla on odottamassa iso lumivalli suojaa ja alastuloa.
Kiitos Nina nimestä, eipä ollut kallista :)
Lähetä kommentti